En oo muutamaan kuukautee kirjottanu.. elämä on ollu ihan hyvää. Ei oo ollu kirjotettavaa.
En ole viilelly ehkä kuukauteen. En oo ees itkeny.
Mut se kaikki muuttu viime perjantaina.
Jep. Mulle tuli riitaa mun yhen kaverin kanssa.
Se on mulle tosi rakas. Yks rakkaimmista.
Se riita alko jostain tosi pienestä, ja sit se vaan paisu. Ja paisu.
Lopulta kun pääsin kotiin, menin vaa omaan huoneeseen sängylle itkemään. Onnkes ei ketää ollu kotona.
Siitä en sitten noussu enää. En seuraavanakaan päivänä.
Kyl me siit sovittiin. Mut musta koko ajan tuntuu,
et sil on jotain mua vastaan. Et se ei haluis enää olla mun kaveri.
Tai ei koko ajan, joskus meil menee ihan hyvinki, nauretaan ja vitsaillaan ja mennään hengaamaan johonki.
Mut sit joskus.. no en osaa selittää.
^ toi kuva kertoo mun tunteet aika hyvin.
Mä oon menettäny enemmän painoa ku oon kenellekkään uskaltanu kertoa.
'Kaks kiloa', mä sanon. Totuus on lähempänä kymmentä..
Mä en pysty kattomaan itteäni enää peilistä. Mun oma keho oksettaa mua.
Ainoo mitä nään on läskiä, rasvaa.
Mä olen ruma.
Mä olen läski.
Mä haluan olla täydellinen.
En oo vielä viillelly.
Mut tuun kyllä viiltelee taas. Oon ihan varma.
Itken vaa koko ajan. Kuuntelen musaa ja yritän unohtaa. Ei onnistu.
En pysty puhumaan siitä. En pysty ees kirjottaessa enää selittää kunnolla.
Se on kaikki mun sisällä, ja siellä se tulee aina pysymään.
Ei mulla oo rohkeutta pyytää apua.
Haluun päästä pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti